Keisarin majakka – Kejsarens fyr
Kaksikielinen ooppera rakkaudesta ja Isokarin majakan synnystä
Aavan meren äärellä olevalla Isokarin saarella sijaitsee vuonna 1833 valmistunut Pohjanlahden korkein ja Suomen kolmanneksi vanhin valomajakka. Pauliina Isomäen säveltämä ja Leena Parkkisen kirjoittama uusi suomalainen kaksikielinen ooppera
Keisarin majakka – Kejsarens fyr pohjautuu tositapahtumiin ja saaristolaisten keskuudessa kulkeneeseen romanttiseen tarinaan Isokarin majakan rakentamisen ajalta. Oopperan kaksikielisyys vastaa Uudenkaupungin saariston todellisia kieliolosuhteita 1800-luvulla.
Oopperan romanttinen tarina kuvaa aikakautta, jolloin tuntemamme Suomi oli vasta muotoutumassa. Se on matka lounaissuomalaisen kulttuurihistorian ainutlaatuisiin vaiheisiin. Miten yhteistoiminta ulkomaalaisten kanssa sujui? Kytikö ihmisten mielissä vihaa ja epäluuloa? Miten vihollisuudesta siirryttiin rauhaan ja rakentamiseen? Tämän hetken poliittisessa tilanteessa olemme päätyneet jälleen vastakkainasetteluun ja vahvaan viholliskuvaan. On löydettävä uudestaan rauhan ja yhteistyön mallit. Voisiko historiasta ottaa oppia?
NÄYTÖKSET SIGYN-SALISSA:
pe 28.3.2025 klo 19 Kantaesitys
su 30.3.2025 klo 15
ti 1.4.2025 klo19
to 3.4.2025 klo 19
la 5.4.2025 klo 15
Esityskieli: suomi ja ruotsi
Kesto: 1,5 h + väliaika
Liput: 38/35/20 €
Ryhmäliput: info@vahvapro.fi
Osoite:
Sigyn-sali, Linnankatu 60,
20800 TURKU
Voit tilata väliaikatarjoilun osoitteesta: sigyn@unica.fi
HUOM! Esityksessä on vaaratonta teatterisavua ja paikoin kirkkaita valovälähdyksiä.
SÄVELLYS: Pauliina Isomäki
LIBRETTO: Leena Parkkinen
KAPELLIMESTARI: Marko Autio
OHJAUS: Isa Kortekangas
OHJAAJAN ASSISTENTTI: Veera Räsänen
PUKUSUUNNITTELU: Marjo Haapasalo
VALOSUUNNITTELU: Tapio Väntsi
LAVASTUSSUUNNITTELU: Isa Kortekangas
KAMPAUS-SUUNNITTELU: Alisa Oksanen
GRAAFINEN SUUNNITTELU: Eve Sillanpää
RUOTSINNOS: Peter Mickwitz
KORREPETIITTORI: Jussi Littunen, Riika Heikkilä
NÄYTTÄMÖLLÄ
SOLISTIT
Ivan Sergevitš Bladeau
Johannes Pessi (baritoni)
Adolph Syvelan
Jere Hölttä (tenori)
Edith Syvelan
Pia Pajala (sopraano)
Jurmon Maria / Nadja
Mia Heikkinen (sopraano)
Hullu-Erikson:
Niklas Spångberg (basso)
ENSEMBLE
Viva Achumi
Kaarle Kaleva
Paavo Korvenmaa (cover)
Suvi-Tuulia Pajunen (cover)
Lotta Peltola
Hilkka Salmén
Tiina Sara-Haarikko
Liya Sarkisyan
Henri Savikko
Venla Tiilikainen
Venla Valovirta
Mikko Vilpponen
ORKESTERI
Viktoriia Mushtai (Huilu)
Matilda Berghäll (Alttoviulu)
Ilana Gothoni (Viulu I)
Astrid Gustafsson (Lyömäsoittimet)
Tuomas Haapalainen (Kontrabasso)
Outi Heiskanen (Klarinetti)
Panu Ihatsu (Oboe)
Stefan Kavén (Viulu II)
Aaro Lehtovaara (Fagotti)
Teemu Mastovaara (Sello)
Oliver Müller (Sello)
Aino Torii (Viulu I)
MUU TYÖRYHMÄ
MARIA/NADJA COVER
Anna Viljanen
ESITYSTEKNIIKKA
Tapio Väntsi
TEKSTITYS
Anna-Maija Ihander
PUKUSUUNNITTELIJAN ASSISTENTTI
Claudia Holmqvist
KAMPAUS- ASSISTENTTI
Johanna Tuominen
NÄYTTÄMÖTEKNIIKKA
Veera Räsänen
Johanna Tapio
Joakim Tossavainen
PUKUJEN VALMISTUS
Maria Sulonen
LAVASTEIDEN RAKENNUS
Mirka Lång
Tero Talvisilta
MYYNTI JA MARKKINOINTI
Joakim Tossavainen
Riina Pyöttiö
Kristina Vahvaselkä
VALOKUVAUS
Vanamo Sirviö
Joakim Tossavainen
TUOTTAJA
Kristina Vahvaselkä
TUOTANTOASSISTENTTI
Joakim Tossavainen
TUOTANTO
Työryhmä Fyrgruppen
Pauliina Isomäki
Leena Parkkinen
Kristina Vahvaselkä
YHTEISTYÖKUMPPANIT
Turun konservatorio
Turun AMK:n Taideakatemia
KIITOKSET
Juha Järvinen
Eero Linjama
Tommi Saalas
Mervi Kuittinen
Paula Kostia
Lotte Louhi
Kari Pohjola
Kim Johnsson
Heli Rantala
Juhana Saarelainen
Kulttuuri Kampus
Turun kaupunginkirjasto
Turun kaupunginteatteri
Åbo Svenska Teater
Turun Filharmorinen Orkesteri
Henkilöesittelyt

Pauliina Isomäki, säveltäjä
”Olen käynyt useasti Isokarissa perheemme veneretkillä. Saarelta kerrotut tarinat jäivät kutkuttamaan mieltä: tämähän on kuin jostakin oopperasta! Ja nyt Isokarin tarinasta tosiaan tuli ooppera.”
Pauliina Isomäeltä on aikaisemmin kuultu kaksi oopperaa: Tahdon! (2005) ja Unissa kaikki oli selkeämpää (2013). Turun Tuomiokirkossa esitettiin oratorio Vuorisaarna (2017).

Leena Parkkinen, kirjailija, libretisti
”Turun saaristossa asuneena minulta on karissut romanttinen suhtautuminen sen karuihin olosuhteisiin, mutta en pystyisi silti asumaan kaukana merestä. Sisämaassa minut valtaa levottomuus.”
Leena Parkkinen on palkittu kirjailija, jonka historiaa ja monisyisiä ihmissuhteita käsittelevät romaanit ovat keränneet ylistystä niin lukijoilta kuin kriitikoilta. Parkkinen on tehnyt sekä aikuisten romaaneja että lastenkirjoja. Hänen kirjojaan on julkaistu 12 maassa.

Marko Autio, kapellimestari
”Kolmen oopperan säveltäjänä on mielenkiintoista johtaa jo kolmannen Pauliina Isomäen oopperan kantaesitys. Keisarin majakan maailmassa minua kiehtoo saariston monikielinen todellisuus 1830-luvulla. Itse musiikissa yhdistyvät hienolla tavalla meri, karu saaristoluonto, ihmisen kohtalo ja saariston kansanmusiikki. Teos on hieno klassinen tragedia.”
Marko Autio on turkulaissyntyinen pianisti, säveltäjä ja kapellimestari. Hän oli Turun kaupunginteatterin kapellimestarina 1993-2004 ja on johtanut oopperaa, operetteja ja musikaaleja Turussa ja muualla Suomessa.

Isa Kortekangas, ohjaaja
”Olen kasvanut järvi-Suomen syleilyssä ja meri on suuruudessaan aina vähän pelottanut. Aikuisiällä en ole uteliaisuudeltani malttanut olla tutustumatta myös saaristoon ja luonut varovaisesti omaa suhdettani mereen. Tuo suuri, yhdistävä ja alati mieltä rauhoittava elementti kulkee keskiössä Keisarin majakan luomissa näyttämölle.”
Isa Kortekangas on nuori oopperantekemiseen painottunut ohjaaja. Hän on koulutukseltaan teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK ja suoritti lukukauden opinnoista Hampurin musiikki- ja teatterikorkeakoulussa musiikkiteatteriohjaajan koulutusohjelmassa. Isa on työskennellyt ohjausassistenttina kymmenissä produktioissa ympäri Suomen useiden ohjaajien työparina ja toiminut myös teatteriopettajana.

Marjo Haapasalo, pukusuunnittelija
Olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni Uudessakaupungissa meren äärellä. Oman kodin vierestä kulki Sirppujoki ja joen tulviessa pelloille kuvittelin rakentavani erilaisia kulkuvälineitä joilla pääsisin lipumaan jokea pitkin isommille vesille. Äidin suku on Pyhämaan luodolta ja sukulaismiesten tie on vienyt merille. Isokarin majakan rakentamisen tarina vie ajatukset merenkulun nostalgian kautta sen vaaroihin. Ja tarina antaa jälleen perspektiiviä kansamme nuoruuteen ja historiaan Ruotsin ja venäjän välissä.
Marjo Haapasalolla on lähes kolmenkymmenen vuoden kokemus teatteri- ja tanssipuvustuksista. Hän on suunnitellut puvustuksia mm. Åbo Svenska Teaterille, Aurinkobaletille, Turun kesäteatterille ja Porin sekä Seinäjoen kaupunginteatteriin. Hän suunnittelee myös hää- ja juhlapukuja sekä historiallisia pukuja yksityishenkilöille.

Tapio Väntsi, valosuunnittelija
”Innostun valosta, varjoista ja heijastuksista. Kesäisin mökkeilen Kustavin saaristossa ja nautin veneilystä, rantakallioista ja voimallisesta merestä.”
Tapio Väntsi on kaarinalainen taiteilija, joka on tehnyt työuransa teatteriohjaajana ja teatteriesitysten valosuunnittelijana. Hänen valosuunnitteluitaan on nähty mm. Tanssiteatteri ERI:n, Matkateatterin, Sauvon Elävän Kulttuurin Seuran ja Salon Näyttämön teatteriesityksissä, ja on häneltä nähty julkisia valoteoksiakin. Taiteen tekemisessä Väntsille on tärkeätä yhteistyö ja yhteisöllisyys. Tällä hetkellä Väntsi toimii turkulaisen Sigyn-salin AV-mestarina.

Johannes Pessi, baritoni, (Ivan Sergevitš Bladeau)
Johannes Pessi valmistui Sibelius-Akatemiasta basso Jaakko Ryhäsen oppilaana. Hän on tehnyt laajan kirjon baritonirooleja ja debytoi Eisensteinin roolissa Sataoopperan lepakko produktiossa 2022. Johanneksen rooleihin kuuluvat myös mm. Taikahuilun Papageno, Iloisen lesken Danilo ja Harlekinin rooli oopperasta Aradne auf Naxos. Kesällä 2024 Johannes lauloi Savonlinnan oopperajuhlilla Lohengrinin 1 aatelismiehen roolin. Oopperaroolien ohella Johannes on aktiivinen konserttisolisti ja liedlaulaja. Johannes voitti Lappeenrannan kansallisissa laulukilpailuissa 3. palkinnon vuonna 2025.

Jere Hölttä, tenori (Adolph Syvelan)
”Keisarin majakka on kiehtova teos, jossa historian tapahtumat tuodaan käsinkosketeltaviksi henkilöhahmojen draaman kautta. Merelliset maisemat majakoineen ovat minulle Haukiputaalla kasvaneena ja Helsinkiin kotiutuneena kotoisia ja tärkeitä.”
Jere Hölttä on Oulun ammattikorkeakoulusta valmistunut musiikkipedagogi ja Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin maisteri. Hölttä toimii aktiivisesti esiintyvän näyttämötaiteen kentällä niin oopperan, operetin kuin musikaalinkin parissa. Hän on myös innokas ja asialleen omistautunut laulunopettaja ja äänenkäytön kouluttaja.

Pia Pajala, sopraano (Edith Syvelan)
”Olen kotoisin Seinäjoelta, josta lähimpään merenrantaan on linnuntietä noin 80 kilometriä. Järvet tulivat lapsena tutuiksi, mutta meressä oli jotain sellaista, josta en saa tarpeekseni. Parasta on kun voin seurata merimaiseman eri värejä ja olomuotoja, paksua jääkerrosta, merenkannen sulamista, haistella kesämeren tuoksua ja kuulla syksyn kasaamia vaahtopäitä. Edith Syvelanin rooliin syventyessäni näen mielessäni meren eri vuodenaikoina, joka on kuljettanut ihmisten elämiä majakan rakennustavaiheesta aina tähän päivään ja tästä vielä kauas eteenpäin.”

Mia Heikkinen, sopraano (Jurmon Maria / Nadja)
”Olen haaveillut pitkään veneen hankkimisesta. Olisi mahtavaa päästä
liikkumaan merellä, nauttia aaltojen keinunnasta, kesätuulesta ja meren
tuoksusta. Haaveena olisi myös tutustua saaristoon, käydä vaikkapa
Isokarissa. Nyt vielä käytän mielikuvitustani majakkasaaren elämää
kuvitellessani, vaikka onneksi Leena Parkkisen libretto ja Pauliina
Isomäen sävellys ruokkivat hurjasti mielikuvitustani.”
Mia Heikkinen on Paimiosta kotoisin oleva, sittemmin espoolaistunut
sopraano. Mia työskentelee Sibelius-Akatemiassa näyttelijäntyön
kouluttajana, Avonian musiikkiopistossa laulunopettajana ja esiintyy
laulajana kaikenlaisissa tilaisuuksissa ja teoksissa musiikkityylistä
toiseen. Tällä hetkellä hän myös tekee Taideyliopiston
Sibelius-Akatemian palkkallisena tohtorikoulutettavana taiteellista
jatkotutkintoa aiheesta improvisaatio klassisessa laulumusiikissa.

Niklas Spångberg, basso (Hullu-Eriksson)
Niklas Spångbergin ensimmäinen kosketus laulamiseen sai alkunsa Cantores Minores –poikakuorossa, jossa hän lauloi 10 v lapsuus- ja nuoruusvuosinaan. Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta Spångberg aloitti lauluopinnot Sibelius-Akatemiassa. Hän on esiintynyt laajasti suomalaisten orkesterien solistina sekä oopperaestradeilla Suomessa ja muualla Pohjois-Euroopassa. Spångbergin ohjelmistoon kuuluu tunnettujen oopperoiden bassoroolit, kuten Verdin Don Carloksen Filippo II ja Rigoletton Sparafucile, Tsaikovskin Evgeny Oneginin Gremin, Mozartin Taikahuilun Sarastro ja Don Giovannin Komtuuri, sekä lukuisat basso-osat esim. Beethovenin, Puccinin, Händelin, Mozartin, Bachin sekä Telemannin suurteoksissa.
Voiko nykymaailmassa kirjoittaa romanttisen oopperan? Keisarin majakan tarinassa on kaikki romantiikan ainekset: aviorikos, kaksintaistelu, yhteiskuntarajat ylittävä rakkaus, karkaava vanki, terroriteko… Ooppera kertoo silti myös 1800-luvun elämän realiteeteista. Edithin koskettava aaria valottaa pyykkärinaisen suurta surua lasten kuolemista. Adolphin hahmo koettaa löytää rakkauden maailmassa, jossa heteroseksuaalisuus on ainoa tunnustettu vaihtoehto. Marialla, nuorella saaristolaisnaisella, ei ole elämässään monia vaihtoehtoja. Ivan,Pietarista karkotettu nuori upseeri on kaukana kotoaan ja eksyksissä. Keisarin käskystä rakennettava majakka ei ole kaikkien saaristolaisten edun mukainen, mutta joillekin onnekkaille se tarjoaa työtä ja suojapaikan.
Oopperan musiikki luo mielikuvia meren läsnäolosta ja avomerellä sijaitsevan saaren yksinäisyydestä. Kuorolla on oleellinen osa oopperan tarinan kuljettamisessa. Kuoro hengittää tapahtumien mukana ja tuo dynamiikkaa ja huumoria teokseen. Keisarin majakka – Kejsarens fyr on kaksikielinen, sillä oopperan kuvaamana aikana kielet elivät rinnakkain Kustavin – Uudenkaupungin saaristossa. Se kuvaa myös aikaa, jolloin suomalaisten piti tottua olemaan autonominen osa Venäjän valtakuntaa. Venäjää oli vuosisatojen ajan totuttu pitämään vihollisena. Autonomian aika loi Suomelle toisaalta uusia mahdollisuuksia. Ristiriitaiset ajatukset ja tunteet uudesta tilanteesta heijastuvat oopperan kertomukseen ja kuulostavat myös tutuilta nykypäivän maailmassa.
– Pauliina Isomäki
Modernissa oopperassa on jotain yhteistä kuin meressä. Sen voi kuulla, nähdä ja se antaa tilan ajatuksille, joko pauhata tai vaientua. Keisarin majakka on historiallinen fiktiivinen tarina mutta yhteistyön, yhteisön sekä erkanemisen teemat puhuttelevat tässä ajassa enemmänkin kuin toivoisi. Se, mitä meillä on yhteistä oopperan henkilöhahmojen kanssa, on ihmisen primitiiviset tarpeet yhteyteen toisiin ihmisiin sekä meri, joka ihmisiä edelleen erottaa mutta tärkeimpänä, yhdistää. Rakennamme Sigynin lavalle visuaalisesti vahvasti symbolista maailmaa ja henkilöhahmojen kautta kontaktia historiaan, minkä kautta toivottavasti ymmärtäisimme myös tulevaisuutta paremmin. Ihmiskeho ja liike, vesi sekä tietenkin tärkeimpänä Pauliina Isomäen musiikki toimivat kuljettajina tässä prosessissa kohti valmista esitystä.
-Isa Kortekangas
Yhteistyökumppanit


Haluamme kiittää tukijoita









Tuoteyhteistyö
